Lyhyesti
Toimitilan vuokrasopimukseen sovelletaan lakia liikehuoneiston vuokrauksesta, mutta useimmista asioista saa sopia toisin. Siksi sopimuksen ehdot ratkaisevat: kesto, irtisanomisajat, vuokran tarkistaminen, vakuus, kunnossapidon vastuunjako ja oikeus siirtää sopimus. Jos jotain ei ole sovittu, noudatetaan lakia. Silloin esimerkiksi toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen irtisanomisaika on vuokranantajalla kolme kuukautta ja vuokralaisella yksi kuukausi.
Kirjoittaja Pasi Rasku, kiinteistönvälittäjä LKV, Sp-Koti Muutos · Tarkistettu 7.11.2026 · Lukuaika noin 12 min
Mitä laki sanoo toimitilan vuokrasopimuksesta?
Tämä opas on tehty sinulle, joka olet vuokraamassa toimitilaa yrityksellesi tai annat omistamaasi liike-, toimisto-, tuotanto- tai varastotilaa vuokralle. Käyn läpi ehdot, joista toimitilasopimuksissa useimmiten neuvotellaan ja joista myöhemmin syntyy erimielisyyksiä.
Toimitilan vuokrasuhteeseen sovelletaan lakia liikehuoneiston vuokrauksesta (482/1995). Se koskee rakennusta tai sen osaa, joka vuokrataan muuhun käyttöön kuin asumiseen. Pelkän maa-alueen vuokraukseen lakia ei sovelleta. Ratkaisevaa on sovittu pääasiallinen käyttö: jos asunto vuokrataan yrityksen toimistoksi, kyse on liikehuoneiston vuokrasuhteesta. Vuokrasopimus ei kuitenkaan itsessään anna oikeutta muuttaa asunnon käyttötarkoitusta. Siihen voidaan tarvita rakennusvalvonnan lupa.
Toisin kuin asuntojen vuokrauksessa, useimmista liikehuoneiston vuokrauslain säännöksistä saa sopia toisin. Laki on pohja, jota noudatetaan silloin, kun asiasta ei ole sovittu. Siksi kahden toimitilasopimuksen sisältö voi olla hyvin erilainen, ja sopimus kannattaa lukea kokonaan liitteineen ennen allekirjoitusta.
Osaa vuokralaisen oikeuksista ei kuitenkaan voi sopimuksella poistaa. Tällaisia ovat muun muassa:
- oikeus purkaa sopimus tai korjata puute vuokranantajan kustannuksella, kun tila ei ole sovitussa kunnossa ja vuokranantaja vastaa siitä
- oikeus korvaukseen vahingosta, jonka vuokranantajan toimenpide, laiminlyönti tai huolimattomuus on aiheuttanut
- toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen irtisanomissuoja ja laissa säädetyt korvaukset sopimuksen päättyessä
- suoja sille, ettei vuokranantaja voi purkaa sopimusta muulla kuin laissa säädetyllä perusteella
- oikeus saada kirjaamiskelpoinen vuokraoikeus kirjatuksi erityisenä oikeutena ja oikeus kuitata vuokraa omalla saatavalla.
Sopimus tehdään kirjallisesti
Vuokrasopimus ja sen muutokset on tehtävä kirjallisesti. Jos sopimusta ei ole tehty kirjallisesti, se on voimassa toistaiseksi. Suullisesti sovittu viiden vuoden vuokrasuhde on siis lain silmissä toistaiseksi voimassa, ja kumpikin voi irtisanoa sen. Sama koskee muutoksia: jos vuokrasta tai tiloista sovitaan jotain uutta, kirjaa se sopimuksen liitteeksi. Liitteiden erillinen allekirjoittaminen ei ole laissa yleinen vaatimus, mutta se on hyvä käytäntö, koska silloin ei jää epäselväksi, mistä on sovittu.
Laki muuttui 1.10.2026. Kirjalliseksi sopimukseksi ja ilmoitukseksi katsotaan sähköinen asiakirja, joka on tallennettavissa ja toisinnettavissa asianmukaisen ajan. Ilmoitukset voi antaa sähköisesti, jos osapuolet ovat sopineet sähköisestä viestintäkanavasta tai käyttäneet sitä vakiintuneesti. Irtisanomis- ja purkamisilmoitukset sekä purkamisvaroitukset piti antaa tiedoksi todisteellisesti jo ennen lakimuutosta. Uutta on laissa säädetty sähköinen menettely: varsinainen ilmoitus toimitetaan sovitussa sähköisessä kanavassa ja samalla lähetetään heräteviesti toisessa, nimenomaisesti sovitussa kanavassa. Uutta lakia sovelletaan pääsääntöisesti myös ennen lokakuuta tehtyihin sopimuksiin, mutta ennen 1.10.2026 annettuihin tai lähetettyihin ilmoituksiin ja varoituksiin sovelletaan vanhoja sääntöjä. Kirjaa siksi vuokrasopimukseen, mitä sähköpostiosoitteita tai muita kanavia vuokrasuhteessa käytetään.
Määräaikainen vai toistaiseksi voimassa oleva sopimus?
Toimitilan vuokrasopimus on joko määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva. Jos kestosta ei ole sovittu, sopimus on voimassa toistaiseksi.
| Määräaikainen | Toistaiseksi voimassa oleva | |
|---|---|---|
| Päättyminen | Päättyy sovittuna päivänä ilman irtisanomista | Jatkuu, kunnes jompikumpi irtisanoo sen |
| Irtisanominen kesken kauden | Pääsääntöisesti ei onnistu, ellei sopimuksessa ole irtisanomisehtoa. Laissa on poikkeuksia, esimerkiksi vuokralaisen kuolinpesän oikeus irtisanoa sopimus. | Onnistuu irtisanomisajalla |
| Irtisanomisaika, jos ei ole sovittu | Ei irtisanomisaikaa | Vuokranantaja 3 kuukautta, vuokralainen 1 kuukausi |
| Vuokralaisen irtisanomissuoja | Ei, sopimus päättyy määräajan umpeutuessa | Kyllä, kohtuuton irtisanominen voidaan riitauttaa |
| Sopii, kun | Halutaan varmuus vuokrasta ja tilasta useaksi vuodeksi | Tarvitaan joustoa tai tila on väliaikainen |
Ellei toisin ole sovittu, irtisanomisaika lasketaan sen kalenterikuukauden viimeisestä päivästä, jonka aikana irtisanominen tehtiin. Laissa mainitut kolme kuukautta ja yksi kuukausi ovat oletuksia toistaiseksi voimassa olevalle sopimukselle. Pidemmistäkin irtisanomisajoista voidaan sopia, ja se on usein perusteltua, koska uuden tilan tai uuden vuokralaisen löytäminen ja muutto vievät kuukausia.
Yksi vaihtoehto on yhdistelmä: sopimus on ensin määräaikainen ja jatkuu sen jälkeen toistaiseksi sovitulla irtisanomisajalla. Näin kumpikin tietää, mihin sitoutuu, eikä sopimus pääty yllättäen määräajan umpeutuessa.
Kun määräaika päättyy
Määräaikainen sopimus päättyy ilman irtisanomista. Jos haluat jatkaa, sopikaa jatkosta kirjallisesti hyvissä ajoin ennen määräpäivää. Vuokralaiselle hyödyllinen ehto on optio, joka antaa oikeuden jatkaa sopimusta ennalta sovituin ehdoin, kun siitä ilmoitetaan tietyssä ajassa ennen määräajan päättymistä. Jos vuokralainen jatkaa tilan käyttöä sopimuksen päätyttyä, vuokraa maksetaan myös tältä ajalta.
Määräaikainenkin sopimus voi päättyä ennen aikojaan. Vuokralaisen kuolinpesä voi irtisanoa sopimuksen, ja sopimus lakkaa, jos tila tuhoutuu tai viranomainen kieltää sen käytön sovittuun tarkoitukseen.
Vuokra, sivukulut ja vuokran tarkistaminen
Vuokra määräytyy sen mukaan, mitä on sovittu. Vertaa tarjouksia aina kokonaiskustannuksella eikä pelkällä neliövuokralla. Toimitilan vuokra koostuu usein pääomavuokrasta ja ylläpitovuokrasta, ja lisäksi esimerkiksi sähkö, vesi, jätehuolto, siivous tai yhteisten tilojen käyttö voidaan laskuttaa erikseen.
Kirjaa sopimukseen tai sen liitteeseen ainakin:
- mitkä kulut sisältyvät vuokraan ja mitkä laskutetaan erikseen
- miten erikseen laskutettavat kulut jaetaan vuokralaisten kesken, esimerkiksi pinta-alan tai mittarin mukaan
- mistä pinta-alasta vuokra lasketaan ja sisältyykö siihen osuus yhteisistä tiloista
- vuokranmaksupäivä. Jos siitä ei ole sovittu, vuokra on maksettava viimeistään vuokranmaksukauden toisena päivänä.
Indeksikorotus
Vuokran tarkistamisesta voidaan sopia. Tavallinen tapa on sitoa vuokra elinkustannusindeksiin, jolloin vuokra tarkistetaan esimerkiksi kerran vuodessa indeksin muutoksen mukaan. Sovi perusindeksin kuukausi, tarkistuksen ajankohta ja se, laskeeko vuokra, jos indeksi laskee. Sopimukseen voidaan myös kirjata, ettei vuokra laske alkuperäistä alemmaksi.
Ilman tarkistusehtoa vuokranantaja ei voi määräaikaisen sopimuksen aikana korottaa vuokraa yksipuolisesti. Toistaiseksi voimassa olevassa sopimuksessa vuokranantaja voi irtisanoa sopimuksen ja tarjota uutta vuokraa. Jos pyydetty vuokra olisi kohtuuton, vuokralainen voi vaatia tuomioistuinta julistamaan irtisanomisen tehottomaksi.
Kohtuuton vuokra ja ennakkovuokra
Kumpi tahansa osapuoli voi vuokrasuhteen aikana saattaa vuokran tai sen määräytymistä koskevan ehdon kohtuullisuuden käräjäoikeuden tutkittavaksi. Muiden sopimusehtojen sovittelusta säädetään erikseen. Kynnys on korkea, joten neuvottelu kannattaa aina ensin. Jos vuokran kohtuullisuus on vuokralaisen vaatimuksesta käräjäoikeuden käsiteltävänä, vuokranantaja saa irtisanoa sopimuksen vain käräjäoikeuden erityisestä syystä antamalla luvalla.
Vuokran maksamisesta ennakolta voidaan sopia, kun vuokrasopimus tehdään. Vuokrasuhteen aikana ennakkovuokrasta voidaan sopia vain erityisestä syystä, kun sopimuksen ehtoja muutetaan tai vuokralainen vaihtuu. Vuokranantaja ei voi määrätä ennakkovuokraa yksipuolisesti.
Arvonlisävero toimitilan vuokrassa
Toimitilan vuokraus on lähtökohtaisesti arvonlisäverotonta. Vuokranantaja voi kuitenkin hakeutua arvonlisäverovelvolliseksi, jos tilan käyttäjä harjoittaa tilassa jatkuvasti ainakin osittain arvonlisäveron vähennykseen oikeuttavaa toimintaa. Laissa on myös erikseen säädettyjä poikkeuksia, joissa hakeutuminen on mahdollista, vaikka toiminta ei ole vähennykseen oikeuttavaa, esimerkiksi kun vuokralaisena on valtio. Kun vuokranantaja on hakeutunut verovelvolliseksi, vuokraan lisätään arvonlisävero yleisen verokannan mukaan, eli 25,5 prosenttia.
Pelkkä arvonlisäverovelvollisuus ei anna vuokralaiselle täyttä vähennysoikeutta. Vuokraan sisältyvästä verosta saa vähentää vain sen osuuden, joka kohdistuu vähennykseen oikeuttavaan toimintaan. Jos osa tilasta on verottomassa käytössä, siihen kohdistuva vero jää vuokralaiselle kuluksi.
Esimerkki. Toimiston vuokra on 3 000 euroa kuukaudessa ilman arvonlisäveroa. Vuokranantaja on hakeutunut verovelvolliseksi, joten laskulla on 3 000 euroa + arvonlisävero 765 euroa = 3 765 euroa.
- Jos vuokralaisella on täysi vähennysoikeus, se vähentää 765 euroa, ja kuluksi jää 3 000 euroa.
- Jos vuokralainen käyttää tilaa vain osittain vähennykseen oikeuttavaan toimintaan, se vähentää vain tähän käyttöön kohdistuvan osuuden verosta. Loput arvonlisäverosta jää kuluksi.
- Jos vuokralainen käyttää tilaa vain verottomaan toimintaan, esimerkiksi terveydenhoito- tai rahoituspalveluihin, vuokranantaja ei pääsääntöisesti voi hakeutua verovelvolliseksi, ja vuokra on veroton.
Kun vertailet tarjouksia, laske kuluihin mukaan se osa arvonlisäverosta, jota et voi vähentää.
Omistajalle arvonlisävero on myös pitkän aikavälin kysymys. Kiinteistöinvestoinneista vähennettyä arvonlisäveroa tarkistetaan kymmenen vuoden ajan. Jos tilan käyttö muuttuu tänä aikana verottomaksi, osa vähennetystä verosta voi tulla maksettavaksi. Siksi moni vuokranantaja edellyttää sopimuksessa, että vuokralainen käyttää tilaa vähennykseen oikeuttavaan toimintaan ja ilmoittaa käytön muutoksista.
Vakuus
Osapuolet voivat sopia kohtuullisesta vakuudesta sen varalle, että vuokralainen ei täytä velvollisuuksiaan. Asuntojen vuokrauksessa vakuus saa olla enintään kolmen kuukauden vuokran suuruinen. Liiketilan vakuudelle laki ei aseta kiinteää enimmäismäärää, mutta vakuuden on oltava kohtuullinen suhteessa vuokrasuhteen riskeihin.
Vakuus voi olla esimerkiksi rahavakuus vuokravakuustilille, pankkitakaus, vakuutusyhtiön vuokravakuus tai yrityksen omistajan henkilökohtainen takaus. Sopikaa ainakin:
- vakuuden määrä ja se, sisältyykö siihen arvonlisävero
- mihin mennessä vakuus asetetaan
- mitä saatavia vakuudella saa kattaa, esimerkiksi rästivuokrat, sivukulut ja tilan korjauskulut
- milloin vakuus palautetaan sopimuksen päätyttyä.
Jos vakuutta ei aseteta sovitussa ajassa, toinen osapuoli voi purkaa sopimuksen. Purkuoikeutta ei kuitenkaan ole, jos vakuus asetetaan ennen kuin purkamisilmoitus on saatu.
Tilan kunto, kunnossapito ja muutostyöt
Laki lähtee siitä, että tilan on oltava vuokrasuhteen alussa ja koko sen ajan sellaisessa kunnossa, jota vuokralainen voi kohtuudella vaatia, kun otetaan huomioon tilan ikä ja vastaavien tilojen kunto alueella. Ellei toisin sovita, vuokranantajan on huolehdittava siitä, että tila on tässä kunnossa.
Kunnossapidon vastuunjako kannattaa kirjata sopimuksen liitteenä olevaan vastuunjakotaulukkoon. Siinä luetellaan, kuka vastaa mistäkin ja kuka maksaa. Esimerkiksi rakenteet, katto ja talotekniikan perusjärjestelmät voidaan sopia vuokranantajalle, ja vuokralaisen omat kalusteet, laitteet ja liiketoiminnan erityisvaatimukset vuokralaiselle. Jos vastuunjakoa ei ole kirjattu, riita syntyy helposti ensimmäisen vesivahingon tai rikkoutuneen ilmanvaihtokoneen kohdalla.
Kun tila ei ole sovitussa kunnossa
- Ilmoita viipymättä. Vuokralaisen on ilmoitettava vuokranantajalle vahingoista ja puutteista, joiden korjaaminen kuuluu tälle. Laiminlyönnistä voi joutua korvausvastuuseen.
- Vuokranalennus tai vapautus vuokrasta. Ellei toisin ole sovittu, vuokralaisella on oikeus vuokranalennukseen tai jopa täyteen vapautukseen vuokrasta ajalta, jolloin tilaa ei ole voinut käyttää tai se ei ole ollut sovitussa kunnossa. Kun puute ilmenee vuokrasuhteen aikana, oikeus alkaa aikaisintaan siitä, kun vuokranantaja sai tiedon puutteesta.
- Korjaus tai purkaminen. Jos vuokranantaja ei korjaa puutetta, josta se vastaa, vuokralainen voi korjata sen vuokranantajan kustannuksella. Kustannukset on pidettävä kohtuullisina. Tätä oikeutta ei ole, jos puute johtuu rakennuksen keskeneräisyydestä tai viranomainen on kieltänyt tilan käytön. Jos puutteella on olennainen merkitys eikä sitä korjata viivytyksettä, vuokralainen voi myös purkaa sopimuksen.
Muutostyöt
Vuokralainen ei saa tehdä korjaus- tai muutostöitä ilman vuokranantajan lupaa. Poikkeus on välitön vahinko, jonka estämiseksi saa aina toimia. Sopikaa ennen allekirjoitusta, mitä muutostöitä tehdään, kuka ne maksaa ja palautetaanko tila ennalleen sopimuksen päättyessä.
Muutostöiden korvaamisesta kannattaa sopia kirjallisesti. Laki antaa vuokralaiselle oikeuden korvaukseen tilan arvoa nostaneista töistä, jotka hän on saanut tehdä ja joita ei ole jo korvattu, kahdessa tilanteessa: kun määräaikainen sopimus päättyy ja kun vuokranantaja irtisanoo toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen vuokrasuhteissa noudatettavan hyvän tavan vastaisesti. Korvaus määräytyy töiden arvon mukaan vuokrasuhteen päättyessä, joten se voi poiketa alkuperäisistä kustannuksista. Tätä oikeutta ei voi sopimuksella rajoittaa, joten töiden korvaamisen tapa kannattaa kirjata etukäteen, esimerkiksi vuokrahyvityksenä.
Vuokranantajan remontit ja pääsy tilaan
Vuokranantaja saa tehdä kiireelliset työt heti. Ellei toisin ole sovittu, työstä, joka ei aiheuta olennaista haittaa tai häiriötä tilan käytölle, on ilmoitettava vähintään 14 päivää etukäteen. Jos työ aiheuttaa olennaista haittaa tai häiriötä, siitä on ilmoitettava vähintään kuusi kuukautta ennen töiden alkua. Silloin vuokralaisella on 14 päivää aikaa purkaa sopimus päättymään siihen, kun työt aikaisintaan alkavat.
Vuokranantajalla on oikeus päästä tilaan kunnon valvomista ja töitä varten sekä esittelemään tilaa, jos se aiotaan myydä tai vuokrata uudelleen. Käynnin ajasta sovitaan yleensä yhdessä. Jos asian kiireellisyys tai laatu sitä vaatii tai vuokralainen ei ilman syytä sovi ajasta, käynti voidaan laissa säädetyin edellytyksin järjestää myös ilman yhteisesti sovittua aikaa.
Alivuokraus ja vuokrasopimuksen siirto
Vuokralainen saa ilman vuokranantajan lupaa luovuttaa enintään puolet tilasta alivuokralle tai muuten toisen käyttöön, jos siitä ei aiheudu vuokranantajalle huomattavaa haittaa tai häiriötä. Tästä voidaan sopia toisin, joten tarkista sopimus. Koko tilan vuokraaminen eteenpäin on edelleenvuokrausta, johon tarvitaan vuokranantajan lupa. Vuokralainen vastaa vuokranantajalle edelleen kaikista velvollisuuksistaan, myös alivuokralaisen aiheuttamista vahingoista.
Pääsääntöisesti vuokraoikeutta ei saa siirtää toiselle ilman vuokranantajan lupaa. Liiketoiminnan kaupassa on kuitenkin tärkeä poikkeus:
- Liikkeen luovutus. Jos vuokralainen harjoittaa tilassa liikettä kaupparekisteriin merkityllä toiminimellä ja myy liikkeensä, hän saa siirtää vuokrasopimuksen ostajalle ilman lupaa, ellei toisin ole sovittu tai vuokranantajalla ole perusteltua syytä vastustaa.
- Ilmoitus kaksi kuukautta ennen. Siirrosta on ilmoitettava vuokranantajalle kirjallisesti viimeistään kaksi kuukautta ennen. Jos vuokranantaja vastustaa, sen on vietävä asia tuomioistuimeen kuukauden kuluessa. Ilmoitusta ei tarvita, jos siirto-oikeus on annettu sopimuksessa ilman vuokranantajan erillistä kuulemista.
Yrityskaupassa ostaja haluaa varmistua, että toimitila seuraa mukana. Jos myyt yritystä tai harkitset sitä, tarkista vuokrasopimuksesta, onko siirto-oikeus suljettu pois.
Kun tila myydään: vuokrasopimus ja uusi omistaja
Tavallisessa kaupassa vuokrasopimus sitoo uutta omistajaa samoin ehdoin, jos vuokralainen on ottanut tilan hallintaansa ennen kuin rakennus tai osakkeet myydään. Vuokralaisen ei siis yleensä tarvitse pelätä, että sopimus katkeaa omistajan vaihtuessa. Ehto, jolla tätä vuokralaisen oikeutta rajoitettaisiin, on mitätön. Poikkeuksia on esimerkiksi ulosottomyynnissä ja silloin, kun huoneiston osakkeet lunastetaan yhtiöjärjestyksen lunastuslausekkeen nojalla.
Sopimukseen tehdyt muutokset ja tulevia vuokrakausia koskevat ennakkomaksut sitovat uutta omistajaa, jos ne on merkitty vuokranantajan sopimuskappaleeseen, niistä on muuta luotettavaa näyttöä tai uusi omistaja tiesi niistä. Ne sitovat uutta omistajaa myös silloin, kun hän ei ilmoita hylkäävänsä niitä kuukauden kuluessa siitä, kun sai niistä tiedon. Pidä siksi kaikki muutokset kirjallisina ja liitä ne sopimukseen.
Omistajalle vuokrasopimukset ovat myös osa kiinteistön arvoa. Vuokratun toimitilan ostaja käy läpi sopimusten keston, vuokratason, indeksiehdot ja vuokralaisten maksukyvyn. Se, miten sopimukset vaikuttavat kohteen arvoon, riippuu niiden ehdoista, kassavirrasta ja vuokrasuhteen riskeistä. Selkeät ehdot helpottavat ostajan arviota, epäselvät vaikeuttavat sitä. Siksi vuokrasopimukset kannattaa käydä läpi ostajan näkökulmasta jo ennen kuin kohde tulee myyntiin.
Irtisanominen, purkaminen ja muutto
Irtisanomisilmoitus
Kun vuokranantaja irtisanoo sopimuksen, sen on annettava kirjallinen irtisanomisilmoitus, jossa mainitaan vuokrasuhteen päättymisaika ja irtisanomisen peruste. Vuokralaisen irtisanomisilmoitus tehdään myös kirjallisesti. Jos ilmoitus ei täytä näitä vaatimuksia, irtisanominen on tehoton.
Irtisanomis- ja purkamisilmoitukset sekä purkamisvaroitukset on annettava tiedoksi todisteellisesti, esimerkiksi haastemiehen välityksellä. 1.10.2026 alkaen se voidaan tehdä myös sähköisesti: ilmoitus toimitetaan sovitussa sähköisessä kanavassa ja heräteviesti toisessa, nimenomaisesti sovitussa kanavassa. Pelkkä tavallinen sähköposti ei yleensä riitä.
Vuokralaisen irtisanomissuoja
Toistaiseksi voimassa olevassa sopimuksessa vuokralainen voi vaatia tuomioistuinta julistamaan vuokranantajan irtisanomisen tehottomaksi, jos sen perusteena on kohtuuton vuokrankorotus tai jos irtisanominen on vuokralaisen olosuhteet huomioon ottaen muuten kohtuuton eikä sille ole hyväksyttävää syytä. Kanne on pantava vireille kuukauden kuluessa irtisanomisen tiedoksisaannista ja vuokrasuhteen vielä kestäessä.
Jos irtisanominen on vuokrasuhteissa noudatettavan hyvän tavan vastainen, vuokralainen voi saada korvausta muutto- ja uuden tilan hankkimiskuluista. Jos se on harjoittanut tilassa liiketoimintaa vähintään kaksi vuotta, se voi saada kohtuullisen korvauksen myös asiakkaiden menettämisestä, kun seuraava käyttäjä jatkaa tilassa samanlaista toimintaa. Näitä oikeuksia ei voi sopimuksella rajoittaa.
Purkaminen
Vuokranantaja voi purkaa sopimuksen esimerkiksi, jos vuokra on maksamatta, tilaa käytetään muuhun kuin sovittuun tarkoitukseen, tilaa hoidetaan huonosti tai sopimusta rikotaan muuten olennaisesti. Vähäisen rikkomuksen perusteella sopimusta ei saa purkaa. Kun purkuperusteena on esimerkiksi sopimuksen vastainen käyttö, huono hoito tai muu olennainen sopimusrikkomus, vuokranantajan on yleensä annettava ensin kirjallinen varoitus. Jos vuokralainen korjaa menettelynsä viivytyksettä, purkuoikeutta ei ole. Vuokralainen voi purkaa sopimuksen esimerkiksi, jos tilan käyttö aiheuttaa ilmeistä terveysvaaraa tai vuokranantaja rikkoo sopimusta olennaisesti.
Vuokranantajalle ei voi sopia laissa säädettyjä laajempia purkuperusteita, mutta vuokralaiselle voi. Purkamisilmoitus tehdään kirjallisesti, ja siinä mainitaan purkuperuste. Jos sopimus halutaan päättymään myöhemmin kuin heti ilmoituksen tiedoksisaannista, ilmoituksessa on mainittava myös päättymisajankohta.
Muutto ja tilan palauttaminen
Ellei toisin ole sovittu, muuttopäivä on sopimuksen päättymistä seuraava arkipäivä. Tehkää lähtökatselmus yhdessä ja kirjatkaa tilan kunto, avainten palautus ja mittarilukemat. Vertaa kuntoa vuokrasuhteen alussa tehtyyn katselmukseen ja sopimuksen palautusehtoihin. Vakuus palautetaan, kun saatavat on selvitetty.
Tämä opas on yleiskuvaus liikehuoneiston vuokrauksesta 7.11.2026 voimassa olevan lain mukaan. Isoissa ja pitkissä sopimuksissa, kuten useamman vuoden vuokrasopimuksissa merkittävine muutostöineen, sopimusluonnos kannattaa käydä läpi myös juristin kanssa.
Toimitilan vuokrasopimuksen tarkistuslista
- Sopimus ja kaikki sen muutokset on tehty kirjallisesti, ja liitteet on yksilöity sopimuksessa.
- Kesto on selvä: määräaikainen, toistaiseksi voimassa vai yhdistelmä, ja tarvittaessa optio jatkosta.
- Irtisanomisajat on sovittu molemmille osapuolille.
- Kokonaisvuokra on laskettu: pääomavuokra, ylläpitovuokra, erikseen laskutettavat kulut ja vuokrattava pinta-ala.
- Vuokran tarkistus on sovittu: indeksi, perusindeksin kuukausi, tarkistuspäivä ja mahdollinen vähimmäisvuokra.
- Arvonlisäverokäytäntö on selvä: onko vuokranantaja hakeutunut verovelvolliseksi, mihin toimintaan tilaa käytetään ja kuinka suuren osan verosta vuokralainen voi vähentää.
- Vakuuden muoto, määrä, asettamisaika ja palautusehdot on kirjattu.
- Kunnossapidon vastuunjako on kirjattu, esimerkiksi liitteenä olevaan taulukkoon.
- Muutostöistä, niiden kustannuksista, korvaamisesta ja tilan ennallistamisesta on sovittu.
- Käyttötarkoitus, alivuokraus ja sopimuksen siirto yrityskaupassa on sovittu.
- Sähköiset viestintäkanavat ja yhteystiedot ilmoituksia varten on kirjattu.
- Tilan kunto on kirjattu alkukatselmuksessa, ja sama tehdään lähtiessä.
Usein kysyttyä
Mikä laki koskee toimitilan vuokrasopimusta?
Laki liikehuoneiston vuokrauksesta (482/1995). Se koskee rakennusta tai sen osaa, joka vuokrataan muuhun käyttöön kuin asumiseen. Pelkän maa-alueen vuokraus jää sen ulkopuolelle. Useimmista säännöksistä saa sopia toisin, joten käytännössä vuokrasopimuksen ehdot ratkaisevat, ja lakia noudatetaan silloin, kun asiasta ei ole sovittu.
Mikä on toimitilan vuokrasopimuksen irtisanomisaika?
Se, mitä vuokrasopimuksessa on sovittu. Jos toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen irtisanomisajasta ei ole sovittu, se on vuokranantajalla kolme kuukautta ja vuokralaisella yksi kuukausi. Ellei toisin ole sovittu, irtisanomisaika lasketaan sen kalenterikuukauden viimeisestä päivästä, jonka aikana irtisanominen tehtiin.
Voiko määräaikaisen toimitilan vuokrasopimuksen irtisanoa?
Pääsääntöisesti ei. Määräaikainen sopimus päättyy, kun määräaika umpeutuu. Ennen sitä sopimus voi päättyä, jos sopimuksessa on irtisanomisehto, osapuolet sopivat päättämisestä tai on olemassa laissa säädetty purkuperuste. Laissa on myös muita poikkeuksia: esimerkiksi vuokralaisen kuolinpesä voi irtisanoa sopimuksen, ja sopimus lakkaa, jos tila tuhoutuu tai viranomainen kieltää sen käytön sovittuun tarkoitukseen.
Kuinka suuri vakuus toimitilan vuokrasopimuksessa voi olla?
Laki ei aseta liiketilan vuokravakuudelle kiinteää enimmäismäärää, vaan vakuuden on oltava kohtuullinen. Sen määrä, muoto ja palautusehdot sovitaan vuokrasopimuksessa. Vakuus voi olla esimerkiksi rahavakuus, pankkitakaus tai henkilötakaus.
Saako toimitilan alivuokrata?
Ilman vuokranantajan lupaa saa luovuttaa enintään puolet tilasta alivuokralle, jos siitä ei aiheudu vuokranantajalle huomattavaa haittaa, ellei sopimuksessa ole sovittu toisin. Koko tilan vuokraaminen eteenpäin on edelleenvuokrausta, ja siihen tarvitaan lupa. Vuokrasopimuksen siirtoon tarvitaan pääsääntöisesti lupa, mutta kaupparekisteriin merkityn liikkeen myynnissä sopimuksen voi siirtää ostajalle ilman lupaa, ellei sitä ole sopimuksessa suljettu pois. Vuokralainen vastaa edelleen vuokranantajalle.
Lisätäänkö toimitilan vuokraan arvonlisävero?
Vain jos vuokranantaja on hakeutunut arvonlisäverovelvolliseksi. Se on mahdollista, kun tilaa käytetään jatkuvasti ainakin osittain arvonlisäveron vähennykseen oikeuttavaan toimintaan, ja lisäksi laissa säädetyissä erityistapauksissa. Silloin vuokraan lisätään 25,5 prosentin arvonlisävero. Vuokralainen saa vähentää siitä vain sen osuuden, joka kohdistuu vähennykseen oikeuttavaan toimintaan.
Siirtyykö vuokrasopimus uudelle omistajalle, jos tila myydään?
Yleensä siirtyy. Tavallisessa kaupassa vuokrasopimus sitoo uutta omistajaa samoin ehdoin, jos vuokralainen on ottanut tilan hallintaansa ennen kauppaa. Ehto, jolla tätä vuokralaisen oikeutta rajoitetaan, on mitätön. Poikkeuksia on esimerkiksi ulosottomyynnissä ja osakkeiden lunastuksessa.
Etsitkö toimitilaa tai hyvää vuokralaista?
Kerro, millaista tilaa yrityksesi tarvitsee, niin etsin vaihtoehdot ja käyn sopimusehdot kanssasi läpi. Jos omistat tilan, autan löytämään hyvän vuokralaisen ja arvioin tilan vuokratason.
tai soita 0400 171 191